Matkalla kohti organisaatiokulttuuria

Kävi niin, että suunniteltu projekti piteni. Tämä on hyvin tavallista. Aikataulut eivät pidä, sekaan tulee ennalta suunnittelemattomia satunnaismuuttujia. Kaikkia harmittaa ja projektin vastuuhenkilöt kulkevat kypärä kallellaan. Aikataulut, jämptit suunnitelmat ja systemaattinen eteneminen ovat organisaatiossa rakennetta, joka tuo turvaa. Rakenne mahdollistaa innovaatiot, perusturvallisuus on kunnossa.

Joskus voi käydä niinkin, että asiat nivoutuvat yhteen siten, projektin muuttuminen, jatkuminen ja jopa venyminen on väistämätöntä ja positiivista. Yksittäiset projektit etenevätkin hienosti aikataulussa, mutta universumille on tyypillistä, että kaikkialla tapahtuu asioita yhtäaikaisesti ja muutokset vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti toisiinsa.  Tapahtuu hajoamista, räjähdyksiä ja kaaosta mutta myös järjestymistä, yhdistymistä ja harmoniaa. Kerron esimerkin. Esimerkki on tiivistys ja pelkistys sadoista asioista, joita samanaisesti tapahtui.

Johtamisen Visio – huoneentaulu – kulmakivet

Seurakuntaopistossa aloitettiin johtamisen sanoittaminen syksyllä 2018. Työ käynnistettiin toisaalta päällikkökunnan yhteisillä sessiolla ja toisaalta johtoryhmän työskentelynä. Päällikkökunnan työskentelyn tavoitteena oli saattaa maantieteellisesti laajassa organisaatiossa työskentelevät ja Seurakuntaopistoa johtavat päälliköt yhteen.  Haluttiin tukea päälliköiden kollegiaalisen ”heimon” syntymistä siten, että päällikkötiimin sisällä olisi helppo jakaa työhön liittyvää kokemusta, osaamista, tietoa ja taitoa. Toisaalta myös päällikkönä olemiseen liittyviä iloja ja suruja, jos niin haluttiin. Haluttiin myös vahvistaa ja rohkaista päällikkökuntaa ottamaan vahvempaa roolia oppilaitoksen johtamisessa.

Samanaikaisesti käynnistyi johtotiimin yhteinen työskentely. Sen työskentelyn tavoitteena oli synnyttää johtamisen sanoitus Seurakuntaopistoon, puhuttiin johtamisen teeseistä, huoneentaulusta, kulmakivistä. Työ aloitettiin ja molempiin projekteihin mukaan otettiin ulkopuolista asiantuntemusta: konsultti/kouluttaja Mikko Salonen ja pedagogista johtamista avaamaan Tapio Lahtero.

Projekti eteni hyvin. Syntyi uusia johtamisen rakenteita, uudistettiin ja tuettiin keskustelukulttuuria. Johtotiimi sai tiivistettyä johtamisen huoneentaulun hienosti aikataulussa.

Muu maailma ei kuitenkaan odottanut henkeä pidätellen johtotiimin tiivistystä vaan kehitys kehittyi – talon sisällä ja ulkona.  Samanaikaisesti tapahtui siis paljon muutakin.

Asiat hajoavat, fuusioituvat ja tiivistyvät.

Seurakuntapisto on mukana ”johtamisella pedagogista hyvinvointia”- hankeverkostossa, jota kautta saimme vihiä positiivisesta johtamisesta. Aiheesta juuri väitellyt Sanna Wenström ja Ulla Mäntykangas kävivät teemaa meille avaamassa pariinkin kertaan. Meidän johdollemme pride-teorian viidestä osa-alueesta puhutti eniten myönteisten käytänteiden (P), vuorovaikutuksen ja yhteistyön (R) sekä ilmapiirin ja tunteiden (E) johtaminen. Miten tuetaan ja vahvistetaan tiimeihin ja yhteisöön myönteisen kulttuurin ja toiminnan kehää?   

Samanaikaisesti Seurakuntaopiston omistajakonserni Kirkkopalvelut ry käynnisti johtamisen kehittämisen. Lähestymistavaksi valittiin syväjohtaminen ja yhteistyökumppaniksi Vesa Nissinen.

Johtamisella pedagogista hyvinvointia hankkeen aikana syntyi oppilaitoksen pedagogisen kehittämisen suuntaviivoja osoittava ”pedainno”- asiakirja koulutusjohtaja Soili Lehtiniemen vetämänä. Nimikin kertoo, että kyse on jostakin aivan muusta, kuin puhtaasta normiohjauksesta. Pedagogiselle ajattelulle raivattiin tilaa ja jatkolle yhteistyökumppaniksi valikoitui Tiimiakatemia, jonka kanssa käynnistettiin laajamittainen koulutusyhteistyö ohjausosaamisen, tiimioppimisen ja tiimijohtamisen tueksi.

Tämän lisäksi pyytämättä ja sopimatta tapahtui covid, joka tulee varmasti muuttamaan työn tekemistä, pysyvästi meilläkin.

” Apua, nyt on liikaa kaikkea!” oli yleinen huudahdus Teams – palavereissa, tosiasiallisesti, niin olikin. Tilanne näytti hetken kaoottiselle, mutta onneksi vain hetken. Joskus universumi on siinä asennossa, että johonkin kohtaan aikaa osuu asioita, joissa pitää ja kannattaa olla siitä huolimatta mukana.  Asioita pitää siinä tilanteessa johtaa ja yhteensovittaa ja liittää yhteen.

Fuusio ja tiivistyminen.

Tiimiakatemian yhteistyön kautta ryhdyimme puhumaan organisaatiokulttuurista. Luimme Panu Luukan kirjaa ”Yrityskulttuuri on kuningas”. Koronakevään tapaamisissa, joissa oli koko johto laajasti mukana, syntyi ajatus: Johdon julistamien johtamisteesien sijaan ryhdymme yrityskulttuurioppien mukaisesti muotoilemaan organisaatiokulttuuria, koska uskomme sen olevan paljon enemmän, kuin johdon valuttamat teesit. Yhdessä muotoiltu kulttuuri tukee selviytymistämme muutosten virtauksessa. Koska koulutusorganisaatioin toimiala on tulevaisuus meidän pitää kyetä myös ohjaamaan virtausta.

Entä ne kaikki muut johtamisen kehittämisen toimet? Nekin etenevät. Niitä ei lopeteta. Syväjohtaminen ja positiivinen johtaminen tukevat erinomaisen hyvin muutosta kokonaisuutena.  Kokonaisuus sovitetaan ja aikatauluteen yhteen tukemaan SO:n kulttuurin tunnistamista, muotoilua ja todeksi elämistä. Tämän mahdollistaa ensi vuonna käynnistyvä ”OSUU! -Osaamista positiiviseen uudistumiseen” -hanke, joka jatkaa johtamisella pedagogista hyvinvointia hankkeen verkoston hyvää työtä oppilaitosjohtamisen uudistumisen eteen.

Kaikissa näissä on ytimessä ihminen ja vuorovaikutus. Kulttuuri on se liima, joka mahdollistaa näiden todeksi elämisen. Emme valuta, emmekä jalkauta vaan haluamme koko organisaation mukaan muotoilemaan kulttuuria. Pysykää kanavalla, vuoden päästä kerron uuden kulttuurin luomisen matkasta.

Esa Ukkola

apulaisrehtori

Seurakuntaopisto.

Seurakuntaopisto on yksityinen, arvostettu ja tunnettu hyvinvointi- ja kasvatusalojen koulutuksen erityisosaaja. Tarjoamme ammatillista peruskoulutusta, yleissivistävää ja valmentavaa koulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, työyhteisöjen kehittämispalveluja ja konsultointia sekä monipuolisia vapaa-ajan kursseja. Seurakuntaopisto toimii Järvenpään, Pieksämäen, Lapuan, Ruokolahdella Jaakkiman ja Uusikaarlepyyssä Kredun kampuksilta käsin valtakunnallisesti. Kampusten yhteystiedot

Vuosittain pitkäkestoisessa koulutuksessa kampuksillamme opiskelee noin 3 300 henkilöä ja vapaan sivistystyön kautta tavoitamme 30 000 henkilöä. Henkilökuntaa Seurakuntaopistolla on noin 170 ja liikevaihtomme vuonna 2018 oli 21,2 milj. euroa. Seurakuntaopistoa ylläpitää Kirkkopalvelut ry. Seurakuntaopisto on julkisen valvonnan alainen oppilaitos.

Koulutusjohtaminen on ajassa elävää toimintaa

Koulutusjohtaminen on ajassa elävää toimintaa

Hetki sitten minulle suotiin ilo ja mahdollisuus osallistua sotilasvala- ja vakuutustilaisuuteen virtuaalisesti etäyhteyksin, kun poikani valatilaisuuteen paikan päälle pääsy oli läheisiltä kielletty. Havahduin, kuinka paljon merkityksellisiä tilanteita ja elämän suuria tapahtumia olemme joutuneet järjestämään koronapoikkeusaikana etäyhteyksin. Emme saa tilaisuutta onnitella, halata emmekä havainnoida tunnelmaa kasvokkain.

Viimeistään sotilasvalan kohdassa, jossa tulevia jääkäreitä opastettiin esimiesaseman vaatimuksiin, totesin tämän poikkeustilan kattavan kaikki elämän osa-alueet, myös koulutusjohtamisen ja esimiestyön. Nuorille miehille muistutettiin, että esimiesasemassa toimiessaan, heidän on oltava oikeudenmukaisia alaisiaan kohtaan, vaalittava heidän hyvinvointiaan, hankittava tietoja heidän toiveistaan, toimittava heidän ohjaajinaan sekä omasta puolesta oltava heille hyvänä esimerkkinä. Nämä periaatteet noudattavat erinomaisesti kaiken esimiestyön perusolettamuksia, jonka päälle monet johtamisopit voivat tuoda tilanteen mukaan lisävivahteita ja ammattimaista otetta niin henkilöiden kuin asioidenkin johtamiseen. Tämä kaikki on ollut välttämätöntä toteuttaa viimeisten kuukausien ajan myös etäyhteyksien varassa digitaalisessa toimintaympäristössä.

Koulutusjohtaminen on ajassa elävää toimintaa. Koronapoikkeusajan vaatimukset eivät ole kiertäneet oppilaitosten johtoa, vaan toiminnan mahdollistaminen etäyhteyksin haastaa meitä monella tapaa. Koska itse tilanteen syyhyn emme voi vaikuttaa, voimme vaikuttaa osaltamme siihen suhtautumiseen ja tilanteen hallintaan. Tässä kokonaisuudessa on hyvä pysähtyä tarkastelemaan johtamista digitaalisessa toimintaympäristössä. Koulutusjohtamisen alueella poikkeuksellinen tilanne kaikessa haasteellisuudessaan on ennen kaikkea mahdollisuus.

Ilokseni valtakunnallisesti on käynnistymässä laajamittainen selvitys koulutusjohtamisesta, jonka toteuttavat Kuntaliitto, Sivistystyönantajat ja Opetushallitus yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Kyselytutkimuksen avulla on tarkoitus selvittää, minkälainen on suomalaisten kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajien esimiesidentiteetti muuttuvassa toimintaympäristössä ja minkälaista tukea johtamisosaamisen kehittämiseen tarvitaan. Samalla kootaan näkemyksiä johtamisesta ja mahdollisuuksista toimia esimiehenä ja johtajana. Selvityksessä pureudutaan koettuun tuen tarpeeseen sekä näkemyksiin esimiesuramahdollisuuksista ja muutoksen johtamisesta. Lisäksi selvitetään ajankohtaisena aiheena kokemuksia etätyön johtamisesta. Selvitys tulee todella osuvaan aikaan ja mahdollistaa koulutuksenjärjestäjille saatavan tiedon hyödyntämisen omien johtamisen käytänteiden suunnittelemisessa ja jalkauttamisessa.

Toteutimme koronakevään toiminnan osalta pienimuotoisen selvityksen omassa organisaatiossamme, jossa tarkastelimme teemoina johtamista, viestintää ja esimiestyötä. Selvityksessä saimme konkreettista tietoa työskentelyvälineiden tarkoituksenmukaisuudesta sekä miten innovatiivinen työote näkyi omassa toiminnassa. Kysely toteutettiin niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin ja osa kyselystä oli suunnattu vain esimiesten näkemysten selvittämiseen.

Tuloksissa korostuivat osin jo ennakoltakin odotetut teemat työvälineistä aina yhteisöllisyyden merkitykseen. Positiivisia tuloksia saatiin esimerkiksi uusien työtapojen käyttöönottamisen osalta. Vastaajista merkittävä osa koki oppineensa etätyöskentelyn aikana hyödyntämään joko uusia tai uudella tavalla olemassa olevia työtapoja. Esimiesten näkemyksissä korostuivat erilaiset yhteydenpidon tavat ja esiin nousi monia hyvinvoinnin vaalimiseen ja työskentelyrytmiin liittyviä havaintoja. Tavoitteenamme oli selvittää innovatiivisen työotteen vahvistumista etätyöskentelyn myötä.

Toisena merkittävänä havaintona selvityksessä nousi esiin vuorovaikutuksen tapoihin ja määrään liittyvät haasteet. Suurin yksittäinen havainto liittyikin juuri formaalin ja epäformaalin viestinnän teemaan. Vastauksista huokui tarve jakaa arjen yksittäisiä pieniä tai suurempia asioita kollegan kanssa epävirallisesti ”kahvipöytäkeskusteluissa”. Mediassa ja yhteistyöverkostoissa on tuotu esiin lukemattomia loistavia esimerkkejä, miten eri organisaatiot ja työyhteisöt ovat ratkaisseet yhteisöllisyyden ja epäformaalin yhteydenpidon haasteita.

Myös formaalin viestinnän merkitystä korostettiin ja tuotiin esiin näkemystä, että tehokkaat kokouskäytännöt oli helpompi toteuttaa digitaalisessa toimintaympäristössä.

Kun keskustellaan voimakkaasti eteenpäin suuntaavasta digitaalisesta transformaatiosta koulutussektorilla, on keskustelussa muistettava jatkuvasti ylläpitää näkemystä teknologisen mahdollistamisen lisäksi hyvinvoinnin vaalimisesta ja yhteisöllisyyden tukemisesta. Lisäksi yhdessä oppiminen ja yhdessä tekeminen on tärkeää myös kaikissa digitaalisen toimintaympäristön muodoissa. Tämä on innostava haaste myös johtamisen näkökulmasta. On tärkeää selvittää, miten digitaalinen toimintaympäristö vaikuttaa koulutusjohtamisen käytänteisiin. Olen mielenkiinnolla mukana tekemässä teemaan liittyvää työtä niin hankkeissa kuin tutkimuksellisessa yhteistyössä.

Syksy on jo pitkällä ja merkityksellinen matkamme koulutusjohtamisessa jatkuu koronatilanteen hallinnan parissa. Voimia ja terveyttä jokaiseen päivään jokaiselle!

Katriina Klén

koulutusalajohtaja, liiketoiminta

Perho Liiketalousopisto Oy

Sanna Wenströmin kirja positiivisesta johtamisesta ilmestyi 1.9.2020

www.ps-kustannus.fi/7116.html

This image has an empty alt attribute; its file name is sannan-kirjan-kuva-1.jpg

Add title

Kirjassa on hienosti esillä myös Johtamisella pedagogista hyvinvointia hankkeen toimijat ja tulokset! Löydät hanketoimijoita ja hanketoimintaa ainakin seuraavilta sivuilta:

Tunneilmastoa johtamassa, kehittämisjohtaja Marja Jäntti, Ammattiopisto Spesia, s 82

Positiivinen johtaminen itseohjautuvuuden tukena, vararehtori Heli Huotari, Business Collge, s 89

Tiimin osaamisen, vahvuuksien ja johtamisen kehittämissuunnitelma, s 193

Rexirinki positiivisen johtajuuden tukena, asiakkuusvastaava Antti Parviainen, Suomen Diakoniaopisto Oy, s 342

Askelia positiiviseen johtamiseen, henkilöstö- ja viestintäpäällikkö Petri Vainio, Perho Liiketalousopisto, s 343